Kotona jälleen

Leiriltä paluu on aina yhtä outoa. Päällimmäisenä on mahtava fiilis siitä, että pääsee kotiin. Saa nukkua rauhassa univelat pois ja nähdä jälleen rakkaita. Toisaalta ajatukset ovat vielä leirin tunnelmissa ja ihmisissä. Päässä soi punaiset veisut. Pete joutuu kuuntelemaan kärsivällisesti minun työjuttuja pari ensimmäistä päivää ennenkuin pääsen taas arkeen kiinni. Te, ketkä olette tehneet leirityötä, ymmärrätte varmasti. :)

Edellisistä seikoista johtuen, minulla ei ole nyt juuri mitään blogiin sopivaa sanottavaa. Voitte ihailla viimeisestä kuvasta, miten söpön otuksen kanssa sain leirikeskuksessa hengailla. Hänen nimensä on Lomme ja hän pitää rapsutuksesta.

Palaan asiaan sitten kun keksin jotain järkevämpää sanottavaa. Mukavia kesäpäiviä!