Amerikkalainen päivällinen

Meille oli tulossa lauantaiksi vieraita, joille olimme luvanneet tehdä ruokaa jo vuosi aiemmin hääleikissä. Perjantaiyönä kävimme Peten kanssa tutun keskustelun Minnan grillin edessä: "Yööök nuo hampurilaiset on ällöjä!" "Voidaanko käydä ihan nopeesti ostamassa jotain?" "Kuka haluaa vapaaehtoisesti syödä tuollasta p*****?" "Meillä on kotona ruisleipää."

Siitä se ajatus sitten lähti. Peten teki vielä grillireissun jälkeenkin mieli hampurilaisia, joten päätimme seuraavana päivänä tehdä niitä omaan tyyliimme (ja hieman terveellisemmin). Minä olin luvannut leipoa omenapiirakkaa. Päätimme yhdistää päivälliseen vielä coca colaa ja olutta sekä jenkkimusaa. Kunnon amerikkalaishenkiset päivälliset siis!

Kaikki oli hyvää! :) Niin ruoka, seura kuin yleinen fiiliskin. Ei kai lauantai-päiviä juuri paremmin voisi viettää.

Perjantaina Kuopio juhli

Perjantai-ilta vierähti kaupungilla Kuopio juhlii -tapahtumassa. Kaupungissa oli vaikka minkälaista ohjelmaa, joista me osallistuimme vain murto-osaan. Aloitimme illan suuntaamalla Tuomiokirkkoon kuuntelemaan Marzi Nyman trion (solistina Jukka Leppilampi) konserttia. Kirkko oli tupaten täynnä erilaista väkeä, mikä ilahdutti paljon. Mikä ilahdutti kenties enemmän - konsertti oli tosi hyvä. Bändi veti suomalaista gospelia, Bob Dylania ja U2:sta sulassa sovussa.

Kirkon jälkeen menimme katsastamaan jo pitkään mielessä olleen näyttelyn VB-valokuvakeskuksessa. Näyttelytila sijaitsee vanhassa puutalossa, jonka sisäpihalla partiolaiset olivat paistamassa lettuja lyhtyjen valossa. Nam. :) Viimeiseksi kohteeksi valitsimme palan kuopiolaista historiaa eli korttelimuseon. Siellä olimme kummatkin Peten kanssa käyneet viimeksi ala-asteella. Korttelimuseo on tosi kiinnostava ja samalla suloinen paikka. Esillä on kuopiolaisten asuntoja eri aikakausilta. Pyörähdimme ainakin suutarin, ompelijan ja säätyläisperheen kodissa. Vanhasta apteekista oli totta kai pakko ostaa apteekin salmiakkia.

Kunnollisia kuvia pimeässä oli mahdoton saada, mutta tunnelmaa lyhtyjen ja kynttilöiden valossa oli sitäkin enemmän. Kymmenen maissa museot ja näyttelyt sulkivat ovensa. Hetken aikaa tuumailimme mahdollisuutta jatkaa iltaa baarissa, mutta ratkaisu oli lopulta helppo: kotisohvalle grillilautasen kera. Tiedän, ollaan tylsiä. :)

Hyvä päivä

Hyvän päivän ainekset:

Pitkät unet alla.

Aamuhalit.

Suosikkiaamupala (kuvassa turkkilaista jogurttia, siemeniä, kiiviä).

Gradun eteneminen.

Kahvitauolla kiinnostava dokkari Afganistanin naisten asemasta.

Aurinko.

Tunnin hikilenkki ystävän kanssa.

Liekehtiminen gradun kanssa.

Yhteydenotto kolmen päivän sijaisuudesta ensi viikolle.

Iltapäiväkahvit miehen kanssa.

Hetki sohvalla pötköttelyä.

Uusien kenkien ihastelu.

Edessä ilta täynnä kivaa ohjelmaa.


Melko pieniä lopulta ne elämän ilot.

Aurinkoista viikonloppua!

Lounastreffit ja menovinkki

Meillä on kaverini kanssa muodostumassa uusi kiva tapa, jolla piristämme arkipäiviä. Hän tulee kesken päivän luokseni salaattitarpeiden kanssa ja teemme yhteistuumin lounasta. Samalla höpöttelemme tovin jos toisenkin. Tänään tajusimme, että meidän jutut kiertää samaa rataa koko ajan. Samat jutut joka kerta. Silti ei ole tylsää ollenkaan! :)

En yleensä (heh) ole noin laittautunut kotipäivänä, mutta tänään halusin testata eilen ostamaani huulipunaa. En ole vieläkään luopunut toivosta punaisten huulien suhteen. Ymmärrän, ettei kirkkaanpunaiset huulet ole ehkä se pukevin ratkaisu minulle, mutta ne tuovat kaivattua vaihtelua päivittäiseen meikkiin. Aiemmin ongelmana on ollut myös se, että kokemattomalle huulipunan käyttäjälle, väri on tarttunut vähän väliä hampaisiin tai kaikonnut kahvin juonnin yhteydessä huulien keskeltä pois (erityisen tyylikästä).

Näihin ongelmiin olen nyt löytänyt ratkaisun: Isadoran mattahuulipuna. Se on ihana!

Huomenna on jo perjantai! Kuopiossa järjestetään nyt viikonloppuna mielenkiintoinen Kuopio juhlii -tapahtuma, joka muistuttaa Taiteiden yötä. Tapahtumaa on varsinkin perjantaina vaikka minkälaista, joten jos musiikki, museot tai taide kiinnostavat, niin tässä linkki ohjelmasta: Kuopio juhlii.

Meillä on aikomuksena mennä ainakin kuuntelemaan Marzi Nymanin bändiä Tuomiokirkkoon ja kiertelemään museoita ja taidenäyttelyitä. Toivottavasti olis nätti keli.

Tapetit tulevat taas

Pitkästä aikaa tulin aamulla yliopistolle hommiin. Tänään on muutenkin tavallisesta (lue: kotona gradua) poikkeava päivä, koska minulla on iltapäivällä kesätyöpaikan loppukokous. Kokouksen jälkeen ajattelin palkita itseni pienellä kirppiskierroksella. Syyskuun ollessa kulman takana, kaikki sisustusjutut ja syysvaatteet ovat alkaneet kuumottaa kovasti. Jospa kirppiksiltä löytyisi joku kiva löytö. Sisustuksesta puheen ollen: tässä pari kaunista inspiraatiokuvaa.

Olen jo pitkään ihastellut värikkäitä tapettiseiniä. Muutaman vuoden ajan muotia on tainnut olla, että yksi seinä tapetoidaan tehosteseinäksi ja muut saavat olla väritykseltään neutraaleja. Viime aikoina on ollut yhä trendikkäämpää tapetoida huoneen kaikki seinät 1990-luvun tyyliin. En ole ihan varma mitä mieltä olen kaikkien seinien tapetoinnista, mutta ehdottomasti rakastan ihanakuosisia tapetteja! Värikkäät tapetit taas rakastavat vanhoja huonekaluja, mikä sopii meidän sisustustyyliimme juuri passelisti. Jos joskus saan oman kodin vanhasta talosta, haluan hyödyntää tätä trendiä.

Iskeekö tällaiset pienikuvioiset, värikkäät tapetit muihin?



Lähde: Decorpad

Lähde: googlen kuvahaku

Lähde: Houzz

Salsa!

Kävin eilen elämäni ensimmäisellä salsa-tunnilla. Tai oikeastaan kahdella.

Joensuussa asuessamme harrastin säännöllisesti liikuntaa salitreenin, spinningin ja bodypumpin muodossa. En ole koskaan ollut erityisen liikunnallinen ihminen, mutta lähes kahden vuoden ajan sain itseni raahattua salille kahdesta kolmeen kertaan viikossa. Treeni oli ihan hauskaa (paitsi spinning) kun sinne salille asti pääsi, mutta lähteminen oli lähes aina todella vaikeaa. Nautin lähinnä jumpan jälkeisestä fiiliksestä, en niinkään itse jumpasta.

Naistenlehtien sporttivinkeissä lukee, että jokaiselle on oma laji olemassa. Laji, jossa urheileminen tuntuu aidosti hauskalta, ei vain sinnittelemiseltä. Olen aina tiennyt, että pidän tanssimisesta, mutta MIKSI en ole tajunnut aiemmin, että tanssia voisi oikeasti harrastaa! Siinäkin tulee hiki ja lihakset kehittyy, mutta se on nautittavaa alusta loppuun.

Muutaman kuukauden mittaisen sohvaperunakauden jälkeen aloitin eilen salsan alkeiskurssin yhdessä erään ystävän kanssa ja se oli ihanaa. Ensimmäisten tuntien jälkeen tuntuu siltä, että tätä lajia haluan harrastaa pitkään. Hintakaan ei päätä huimaa, ainakaan verrattuna kotikaupunkini kuntosalien jäsenmaksuihin. Alkeiskurssi jatkuu vielä syyskuun loppuun, jonka jälkeen pitäisi uskaltaa kokeneempien ryhmään. Tarjolla on myös parisalsaa, mutta sinne mennäkseni joudun ehkä keräämään vielä hieman enemmän rohkeutta.

EDIT: Tänään julkaistaan Tanssii tähtien kanssa -ohjelman tämän vuoden kilpailijat. Tanssi-intoilijana olen yleensä tykännyt ohjelmasta, joten toivotaan, että tähtiparit olisivat tänä vuonna kiinnostavia. Luvassa siis jokaviikkoista tanssimotivaatiota! :)

Vuosi naimisissa

Meillä on tänään ensimmäinen hääpäivämme. Tasan vuosi sitten koimme aivan upean ja ihanan päivän, jota edelleen usein lämmöllä muistelen. Väkevimpänä muistona mieleen on jäänyt käveleminen alttarille isän käsipuolessa ja kaikkien rakkaiden ihmisten näkeminen kirkon penkissä. Koko vihkimessu jäi mieleen kauniina, lämminhenkisenä ja tunnelmallisena tilaisuutena. Tahdoimme rakastaa toisiamme kuolemaan saakka. Edelleen tahdon yhtä lailla.

Jokaisella ihmisellä on elämässään sekä hyviä että huonoja juttuja. Asioita, jotka ovat mallillaan ja niitä, joihin toivoisi muutosta tai kohennusta. Minun elämässäni yksi parhaista onnen lähteistä on se, että olen löytänyt itselleni sopivan kumppanin. Elämä on sen suhteen helppoa, ettei parisuhdettaan tarvitse jatkuvasti kyseenalaistaa. Siitä pitäisi muistaa olla useammin kiitollinen, eikä murehtia muita juttuja.

Hääpäiväksi osui hankalasti maanantai, joten vietimme treffi-iltaa jo lauantaina. Kuopiossa oli tapahtuma satamassa, joka sisälsi muun muassa yötivolin. Kävimme maailmanpyörässä (minä jalat tutisten) ihastelemassa kaupungin maisemia. Istuskelimme terassilla ja seurasimme ohikulkevia ihmisiä. Hauskaa, että Kuopiossa välillä järjestetään jotain ohjelmaa! Ilta huipentui hienoon ilotulitukseen, jota katselimme aitiopaikalta aallonmurtajan päästä.

Aika siirappista tekstiä, tiedän. :) En ole pohjimmiltani kovin romanttinen ihminen, mutta tällaiseen hääpäiväromantiikkaan minäkin kykenen! Onnea meille!