Joensuussa asuessamme harrastin säännöllisesti liikuntaa salitreenin, spinningin ja bodypumpin muodossa. En ole koskaan ollut erityisen liikunnallinen ihminen, mutta lähes kahden vuoden ajan sain itseni raahattua salille kahdesta kolmeen kertaan viikossa. Treeni oli ihan hauskaa (paitsi spinning) kun sinne salille asti pääsi, mutta lähteminen oli lähes aina todella vaikeaa. Nautin lähinnä jumpan jälkeisestä fiiliksestä, en niinkään itse jumpasta.
Naistenlehtien sporttivinkeissä lukee, että jokaiselle on oma laji olemassa. Laji, jossa urheileminen tuntuu aidosti hauskalta, ei vain sinnittelemiseltä. Olen aina tiennyt, että pidän tanssimisesta, mutta MIKSI en ole tajunnut aiemmin, että tanssia voisi oikeasti harrastaa! Siinäkin tulee hiki ja lihakset kehittyy, mutta se on nautittavaa alusta loppuun.
Muutaman kuukauden mittaisen sohvaperunakauden jälkeen aloitin eilen salsan alkeiskurssin yhdessä erään ystävän kanssa ja se oli ihanaa. Ensimmäisten tuntien jälkeen tuntuu siltä, että tätä lajia haluan harrastaa pitkään. Hintakaan ei päätä huimaa, ainakaan verrattuna kotikaupunkini kuntosalien jäsenmaksuihin. Alkeiskurssi jatkuu vielä syyskuun loppuun, jonka jälkeen pitäisi uskaltaa kokeneempien ryhmään. Tarjolla on myös parisalsaa, mutta sinne mennäkseni joudun ehkä keräämään vielä hieman enemmän rohkeutta.
EDIT: Tänään julkaistaan Tanssii tähtien kanssa -ohjelman tämän vuoden kilpailijat. Tanssi-intoilijana olen yleensä tykännyt ohjelmasta, joten toivotaan, että tähtiparit olisivat tänä vuonna kiinnostavia. Luvassa siis jokaviikkoista tanssimotivaatiota! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti