Viime viikko tuntui monella tapaa jokseenkin nihkeältä. Gradun tekeminen tökki, sisko lähti toiselle puolelle Eurooppaa vaihtoon, syksyn tulo ahdisti ja muutenkin oli aika kökkerö fiilis. Muistelen aiemmilta vuosilta, ettei elokuu ole ollut minun kuukauteni ennenkään. Ilmassa on haikea fiilis, koska rakastamani kesä vetelee viimeisiään, mutta ei ole vielä kunnolla syksy.
Onneksi on viikonloput ja toiset ihmiset. Perjantaina lähdimme ystävien mökille viettämään rentoa iltaa grillauksen, saunan ja seurustelun merkeissä. Ilta-aurinko paistoi ja oli yksinkertaisesti mukavaa. Taisi olla kesän viimeiset grilliherkut lautasella, mutta ei edes harmita. Sen verran antaumuksella noita juustoisia herkkusieniä popsin suuhuni! (Tällaiset illat eivät ole laihduttamista varten.)
Yleensä löydän syksyn tulosta paljon kivojakin asioita, mutta tänä vuonna se tuntuu hieman haastavalle. Elämäntilanne ei ole ihanteellinen, koska en varsinaisesti koe enää olevani opiskelija (vaikka olenkin). En voi fiilistellä paluuta yliopistolle, uusien kynien ja vihkojen ostoa. Toisaalta en ole työelämässäkään eli en pääse nauttimaan (stressaamaan) uusista haasteista. Minun haasteeni tällä hetkellä on saada se hemmetin gradu palautettua ja olla liikaa ahdistumatta asioista, joihin en itse voi juuri vaikuttaa. Proffan kanssa gradun palautusaika on jo lyöty lukkoon, eli melkein perillä ollaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti