Neulomisvimma

On se jännä, että joka vuosi syyskuun alussa iskee neulomisvimma. Tekee mieli hamstrata kaikenlaisia neuleohjeita, joista lopulta saa valmiiksi vain murto-osan. Viime syksynä taisin tehdä kokonaista kaksi projektia valmiiksi asti. On silti hauska tutkia ohjeita, ihailla lankoja ja miettiä, mihin neulomukseen kävisi käsiksi.

Minun syysrutiineihini kuuluu myös saattaa päätökseen viimetalviset keskenjääneet projektit, kuten kuvissa näkyvä pipo Petelle. Silmissä siintää jo monia muitakin kiinnostavia ideoita. Kiirettä pukkaa, koska oma neulomisinnostukseni tyssää kuin seinään heti vuodenvaihteessa. Kausiluonteinen harrastus siis!

Tämän illan aion keskittyä teen lipittämiseen, käsitöihin ja telkkariin. Aikamoinen kaktus nimittäin asustaa kurkussa tällä hetkellä. Huomenna aion olla terässä heti aamutuimaan, kun luvassa on jälleen työpäivä naapurikaupungissa. Kiitollisin mielin huomaan, että minun (innokas, mutta osin haparoiva) viimeviikkoinen työpanokseni on tuottanut tulosta. Ne haluu mut uudestaan! :)

Käsityö- ja työiloa teillekin!

Viesti Euroopan laidalta

Miten voikaan melko pieni asia ilahduttaa, kuten yllärikirje Espanjasta! Sisko lähetti mulle ja Petelle pienen kirjeen ja korun Euroopan toiselta laidalta. Hän on ollut poissa vasta pari viikkoa, mutta kummasti meinaa ikävä jo puskea.

Kiitos Japi syksyisen illan piristyksestä! Olet kovasti meidän mielessä. <3

Lupsakkaa meininkiä

Viikonloppu meni todella nopeasti ystävien kanssa oleillessa ja touhutessa. Onni on niin hyvät ystävät, että heidän kanssaan voi vain olla. Taika piilee varmasti lukemattomissa yhteisissä illoissa, joita vietimme asuessamme Joensuussa. Turhat jäkitykset on karsiutuneet matkan varrella pois.

Flunssaa oli osalla porukkaa (nyt myös minulla), mutta ei me silti ihan vain oltu. Lauantaina käytiin seuraamassa vähän aikaa lentopalloa, jota H oli tullut Kuopioon pelaamaan. Pääasiassa kuitenkin vain lepäiltiin, syötiin ja saunottiin. Lauantai-iltana villiinnyttiin nautiskelemaan jopa vähän viiniä, kunnes nukahdin olkkarin sohvalle kesken Uutisvuodon. Melkoista meininkiä. :)

Sunnuntaina H:n lentopalloturnaus jatkui, joten me muut suuntasimme aurinkoiselle satamatorille Kalaryssäykseen. Kuopio näytti parhaita puoliaan kylpiessään auringossa. Ryssäyksessä eli markkinoilla oli paljon väkeä - Peten sukulaiset olivat ainakin lähteneet joukolla liikenteeseen. Puoli sukua jututettiin läpi ja kuunneltiin muun muassa savolaisen stand up -koomikon esitystä. Taisi M saada yliannostuksen savolaisvitseistä. :)

Retken päätteeksi pysähdyttiin syömään muurinpohjaletut hillolla ja kermavaahdolla.

Vieraiden suunnattua kotimatkalle, riensimme Peten kanssa vielä sukulaistytön 2-vuotisjuhlille. Menoa ja pikkulasten seuraa riitti siis viikonloppuna kylliksi asti. Ja vaikka oli ihanaa, niin nyt osaa arvostaa jälleen rauhallisia koti-iltoja kynttilänvalossa. ;) Tervetuloa arki!

Vieraita odotellessa

Viikko on vierähtänyt nopeasti sijaishommissa. Alakoulun opena on ollut ihan ihanaa ja ihan kamalaa. Kunnioitus luokanopettajia kohtaan on ainakin noussut huimasti! Tämän viikon olen saanut olla Laura-ope, jota eräs tokaluokkalainen tyttö tuli jopa halaamaan viimeisen tunnin jälkeen. Toisaalta on joutunut kohtaamaan omat heikkoutensa (kurinpidolliset ongelmat ja natsiominaisuuden puute), mikä on ollut rankkaa. Viikon kohokohta oli ehdottomasti perjantai-iltapäivän tunti, jossa sain opettaa omaa pääainettani viitosluokalle. Tunti meni tosi hienosti ja sain varsinaisen onnistumisen kokemuksen. Nyt on hyvä aloittaa viikonloppu.

Tänään saamme vieraita entisestä kotikaupungista Joensuusta. Toivottavasti edessä olisi rento ja laiska viikonloppu höystettynä jollain kivalla tekemisellä. Pyrin tallentamaan kameralle edes muutaman hetken jaettavaksi blogissa ensi viikolla.

Nauttikaa tekin viikonlopusta! Palaan asiaan ensi viikolla.

Opetäti puolukkaretkellä

Otsikko viittaa siihen, että olin tänään ensimmäistä kertaa tänä syksynä sijaistamassa. Sain kolmen päivän sijaisuuden naapurikaupunkiin erääseen alakouluun. Paikka on suloinen pienehkö kyläkoulu, jossa jokaista vuositasoa on vain yksi luokka. Olin ihan tohkeissani ja jännittynyt koko eilisen illan, mutta päivä sujui todella ihanasti. Kävimme muun muassa koko koulun kanssa puolukkaretkellä paistamassa tikkupullaa. Menomatkalla sain jutusteluseuraa eräästä tokaluokkalaisesta nuoresta miehestä ja tulomatkalla kuudesluokkalaisesta neidistä. Kävi mielessä, että olisiko sittenkin pitänyt lukea myös ne monialaiset opinnot. :S

Kunpa sijaisuuksia tulisi jatkossa enemmänkin! On mahtava tunne kun voi tehdä jotain konkreettista eikä vain piehtaroida päivät pitkät gradun kanssa.

Viikko sujuu kiireisissä merkeissä, koska monta asiaa on nyt työn alla. Pidän luultavasti muutaman päivän taukoa blogipostauksista. Loppuun vielä hauskat verhot, joihin kiinnitin huomiota pari viikkoa sitten Ikea-visiitillä. Kaavailin niitä aluksi meille, mutta eivät ole sittenkään ihan passelit makkariin. Söpöt kuitenkin!

Kivaa viikkoa!

Ikea: Kajsamia

Amerikkalainen päivällinen

Meille oli tulossa lauantaiksi vieraita, joille olimme luvanneet tehdä ruokaa jo vuosi aiemmin hääleikissä. Perjantaiyönä kävimme Peten kanssa tutun keskustelun Minnan grillin edessä: "Yööök nuo hampurilaiset on ällöjä!" "Voidaanko käydä ihan nopeesti ostamassa jotain?" "Kuka haluaa vapaaehtoisesti syödä tuollasta p*****?" "Meillä on kotona ruisleipää."

Siitä se ajatus sitten lähti. Peten teki vielä grillireissun jälkeenkin mieli hampurilaisia, joten päätimme seuraavana päivänä tehdä niitä omaan tyyliimme (ja hieman terveellisemmin). Minä olin luvannut leipoa omenapiirakkaa. Päätimme yhdistää päivälliseen vielä coca colaa ja olutta sekä jenkkimusaa. Kunnon amerikkalaishenkiset päivälliset siis!

Kaikki oli hyvää! :) Niin ruoka, seura kuin yleinen fiiliskin. Ei kai lauantai-päiviä juuri paremmin voisi viettää.

Perjantaina Kuopio juhli

Perjantai-ilta vierähti kaupungilla Kuopio juhlii -tapahtumassa. Kaupungissa oli vaikka minkälaista ohjelmaa, joista me osallistuimme vain murto-osaan. Aloitimme illan suuntaamalla Tuomiokirkkoon kuuntelemaan Marzi Nyman trion (solistina Jukka Leppilampi) konserttia. Kirkko oli tupaten täynnä erilaista väkeä, mikä ilahdutti paljon. Mikä ilahdutti kenties enemmän - konsertti oli tosi hyvä. Bändi veti suomalaista gospelia, Bob Dylania ja U2:sta sulassa sovussa.

Kirkon jälkeen menimme katsastamaan jo pitkään mielessä olleen näyttelyn VB-valokuvakeskuksessa. Näyttelytila sijaitsee vanhassa puutalossa, jonka sisäpihalla partiolaiset olivat paistamassa lettuja lyhtyjen valossa. Nam. :) Viimeiseksi kohteeksi valitsimme palan kuopiolaista historiaa eli korttelimuseon. Siellä olimme kummatkin Peten kanssa käyneet viimeksi ala-asteella. Korttelimuseo on tosi kiinnostava ja samalla suloinen paikka. Esillä on kuopiolaisten asuntoja eri aikakausilta. Pyörähdimme ainakin suutarin, ompelijan ja säätyläisperheen kodissa. Vanhasta apteekista oli totta kai pakko ostaa apteekin salmiakkia.

Kunnollisia kuvia pimeässä oli mahdoton saada, mutta tunnelmaa lyhtyjen ja kynttilöiden valossa oli sitäkin enemmän. Kymmenen maissa museot ja näyttelyt sulkivat ovensa. Hetken aikaa tuumailimme mahdollisuutta jatkaa iltaa baarissa, mutta ratkaisu oli lopulta helppo: kotisohvalle grillilautasen kera. Tiedän, ollaan tylsiä. :)