Täydellinen syyskuun aurinko

Koko viikon kohokohta oli ehdottomasti  lauantaiaamuna. Sain herätä ilman kelloa ja jäädä vielä sen jälkeen loikoilemaan peiton alle niin pitkään kuin halusin. Hitaan aamun jälkeen lähdimme kavereiden kanssa nautiskelemaan raittiista ulkoilmasta. Kotikaupunkini yllätti minut: huomasin olevani tutun lammen rannalla, mutta se näytti syksyisen auringon valossa ihan uudelta. Katsokaa mitkä värit!

Pete ehdotti, että otettaisiin lammelle mukaan virvelit. Oli kiva onkia pitkästä aikaa, vaikka saalista ei tullutkaan. Kävelyretken jälkeen suuntasimme vielä kavereiden luokse päiväkahveille.

Minusta on hauska miettiä omaa suhtautumistani vuodenaikoihin ja kuukausiin. Tajusin eilen, että pidän oikeastaan syyskuusta todella paljon, vaikka inhoan syksyä. Elokuun kanssa en tule toimeen, enkä marraskuun. Syyskuu on kuitenkin mahtava! Lokakuukin menettelee. Silloin voi vielä pyöräillä joka paikkaan. Aurinkoiset päivät ovat kauniita ja sadepäivinä voi kököttää kotona sohvannurkassa. Marraskuu on tosi kökkö, mutta pian tulee joulukuu, lumi ja se ihana tunnelma. Syksystä on helpompi selvitä, kun tiedostaa, että nurkan takana odottaa jo jotain paljon hauskempaa.

Lauantai-illan vietimme pitkästä aikaa poikain kanssa. Turistiin ja syötiin vähän iltapalaa (plus teetä ja punkkua). Oli kiva päivä kaikinpuolin.

Väsynyt, mutta onnellinen

Blogi on jäänyt pahemman kerran varasijalle elämässäni. Olen ollut viime aikoina paljon sijaisena, mikä on vienyt energiaa, mutta myös antanut todella paljon. Iltaisin olen usein väsynyt, mutta samalla erittäin onnellinen. Jälleen kerran olen todennut sen, että työnteko on minulle onnenlähde. (En halua väheksyä opiskelua työnteon muotona. Se on myös rankkaa duunia, mutta minusta se ei usein tuntunut tarpeeksi konkreettiselta työn muodolta.) Aikaiset aamuherätykset ja tuntien suunnittelu tietenkin ahdistaa. Yritän ajatella niin, että jokaisessa työssä on hyvät ja huonot puolensa, ja niiden kanssa on vain tultava toimeen.

Tämän viikonlopun aion levätä. (Vähän joudun tosin gradun kanssa pakertamaan.) Toivottavasti jotain pientä, stressitöntä ja sosiaalista ohjelmaa siunaantuisi jollekin päivälle. Ihana, että on perjantai!

Viikonloppu tyttöjen tyyliin

Sain nauttia viikonloppuna tärkeiden ihmisten seurasta ja vieraanvaraisuudesta entisessä kotikaupungissa. Mitään suunnitelmia ei ollut - hyvä niin. :) Kaikki olimme kohtuullisen väsyneitä viikon kiireistä johtuen, joten rentoilu tuli tarpeeseen. Univelkaa oli tosin lähtiessä varmaan enemmän kuin tullessa, heh.

Tyttöjen iltoja vietin oikein kolme perätysten eli aikamoista luksusta. Onneksi välillä jokunen mieskin käväisi porukassa tasapainottamassa tilannetta. Päiviin mahtui hyvää ruokaa, kirppislöytöjä, naurua ja keskusteluja - juuri sitä mitä toivoinkin.

Maanantaina tapasin proffani, jonka luota lähdin pala kurkussa. Nyt näyttäisi vahvasti siltä, että minä todella olen valmistumassa. Aivan viimeinen pinnistys gradun kanssa puuttuu, jonka jälkeen voin lähettää työn tarkastettavaksi. Amanuenssi toivotti minut tervetulleeksi publiikkiin. En ehkä aivan vielä voi käsittää ajatusta, ja ihan hyvä niin. (Kuitenkin: pieni JEE!)

Nyt kutsuu sohva ja kainalo. Hyvää loppuviikkoa!

Valmis pipo

Olen ollut joko kiireinen tai väsynyt koko viikon, joten kuvien ottaminen ja blogin päivittäminen on jäänyt. Rankkaa tuo työssäkäyvän elämä.. Hyvää kuuluu kuitenkin! Poden melkoista blogikriisiä, johon yritän kuumeisesti löytää ratkaisua, mutta siitä lisää myöhemmin. Tässä olisi esittelyssä viime talvena aloittamani neuleprojekti eli pipo Petelle. Tein sen soveltamalla netistä löytämääni ohjetta. Alkuperäisen ohjeen olen valitettavasti hukannut jonnekin internetin syövereihin.

Muuten olen lopputulokseen tyytyväinen, mutta lanka meinasi loppua kesken, minkä vuoksi kavensin hieman turhan nopeasti. Neuleohjeen idea oli, että ensin neulottiin resori tasona ainaoikein. Kun neulos ylettyi pään ympäri, päät ommeltiin yhteen ja yläreunasta poimittiin sukkapuikoille silmukat. Pipon myssyosa ommeltiin perinteiseen tapaan.

Tänään lähden Joensuuhun koko viikonlopuksi nautiskelemaan tyttökavereideni seurasta. Ihana nähdä heitä porukalla pitkästä aikaa. Toiveissa olisi rentoja aamuja, syvällisiä (ja välillä vähemmän syvällisiä) keskusteluja, pari viinilasillista ja henkistä tankkausta. Maanantaina tapaan professorin, jolta kuulen tuomion graduni suhteen. Toivottavasti pystyisin jo ihan pian palauttamaan sen! Pete lähtee pyyjahtiin kaverinsa mökille. Kummatkin saamme toteuttaa itseämme suosikkiharrastustemme parissa (hänellä metsästys, minulla juoruilu).

Aurinkoista syysviikonloppua!

Mökillä tapahtunutta

Pidempi blogihiljaisuus johtuu siitä, etten halunnut viikonloppuna olla koneella ollenkaan. Viime viikko meni sijaistaessa, mikä oli aika ihanaa. Perjantaina olin kuitenkin niin poikki, että äksyilin vain Petelle koko illan ja odotin nukkumaanmenoaikaa enemmän kuin mitään. Lauantaina oli onneksi levännyt ja iloinen mieli. Suuntasimme mökille äidin, isän, mummin ja ukin kanssa. Kuvia on lähinnä vain minusta ja Petestä, koska en uskalla toisista ilman lupaa enemmälti julkaista.

Meillä oli tosi ihanat pari päivää. Aika perusmeiningeissä mentiin (syötiin ja saunottiin), mutta kävimme sentään jälleen minigolfaamassa. Sunnuntai-iltapäivänä ajelimme kotiin mahat kylläisinä ja hyvillä mielin. Kiva oli viettää aikaa oman perheen kesken vaikka toki sisko puuttui porukasta. Onneksi skype on keksitty ja pystyimme soittamaan Espanjaan. Alkuhäsläyksen ja järkyttävän naurukohtauksen jälkeen onnistuimme jopa saamaan aivan oikean keskustelun aikaiseksi.

Tällä viikolla leikin enkun opea lukiossa. Hauska päästä vertailemaan alakoulua, yläkoulua ja lukiota mahdollisina tulevina työpaikkoina. Tämän päivän jälkeen on pakko todeta, että jos jossain vaiheessa oikein valitsemaan pääsisi, niin lukio olisi minun paikkani. Opetettava aine tosin voisi olla joku muu kuin englanti! ;)

Talvitakkihaaveita ja syysflunssaa

Aiiiivan ihania takkeja ja muitakin juttuja r-collectionin syysmallistossa. NAM!

Jos mulla olis paljon rahaa, kotiuttaisin ainakin jomman kumman noista talvitakeista. Jostain syystä viime aikoina on, enemmän kuin nostalgiamielessä, alkanut himottaa myös r-collectionin perinteinen anorakki. Minulla oli alakoulussa taivaansininen anorakki, mutta se on laitettu kiertoon jo hyvän aikaa sitten.

Tällä hetkellä olemme Peten kanssa molemmat flunssan kourissa. Sairastaminen on joka kerta yhtä tylsää. Pitää perua tanssitreenejä, kavereiden tapaamisia ja pahimmassa tapauksessa jopa työvuoroja. Miksi sairastamisesta tulee aina huono omatunto? Voi kunpa pian tapahtuisi ihmeparantuminen! :)

Kivaa päivää!

Neulomisvimma

On se jännä, että joka vuosi syyskuun alussa iskee neulomisvimma. Tekee mieli hamstrata kaikenlaisia neuleohjeita, joista lopulta saa valmiiksi vain murto-osan. Viime syksynä taisin tehdä kokonaista kaksi projektia valmiiksi asti. On silti hauska tutkia ohjeita, ihailla lankoja ja miettiä, mihin neulomukseen kävisi käsiksi.

Minun syysrutiineihini kuuluu myös saattaa päätökseen viimetalviset keskenjääneet projektit, kuten kuvissa näkyvä pipo Petelle. Silmissä siintää jo monia muitakin kiinnostavia ideoita. Kiirettä pukkaa, koska oma neulomisinnostukseni tyssää kuin seinään heti vuodenvaihteessa. Kausiluonteinen harrastus siis!

Tämän illan aion keskittyä teen lipittämiseen, käsitöihin ja telkkariin. Aikamoinen kaktus nimittäin asustaa kurkussa tällä hetkellä. Huomenna aion olla terässä heti aamutuimaan, kun luvassa on jälleen työpäivä naapurikaupungissa. Kiitollisin mielin huomaan, että minun (innokas, mutta osin haparoiva) viimeviikkoinen työpanokseni on tuottanut tulosta. Ne haluu mut uudestaan! :)

Käsityö- ja työiloa teillekin!