Koko viikon kohokohta oli ehdottomasti lauantaiaamuna. Sain herätä ilman kelloa ja jäädä vielä sen jälkeen loikoilemaan peiton alle niin pitkään kuin halusin. Hitaan aamun jälkeen lähdimme kavereiden kanssa nautiskelemaan raittiista ulkoilmasta. Kotikaupunkini yllätti minut: huomasin olevani tutun lammen rannalla, mutta se näytti syksyisen auringon valossa ihan uudelta. Katsokaa mitkä värit!
Pete ehdotti, että otettaisiin lammelle mukaan virvelit. Oli kiva onkia pitkästä aikaa, vaikka saalista ei tullutkaan. Kävelyretken jälkeen suuntasimme vielä kavereiden luokse päiväkahveille.
Minusta on hauska miettiä omaa suhtautumistani vuodenaikoihin ja kuukausiin. Tajusin eilen, että pidän oikeastaan syyskuusta todella paljon, vaikka inhoan syksyä. Elokuun kanssa en tule toimeen, enkä marraskuun. Syyskuu on kuitenkin mahtava! Lokakuukin menettelee. Silloin voi vielä pyöräillä joka paikkaan. Aurinkoiset päivät ovat kauniita ja sadepäivinä voi kököttää kotona sohvannurkassa. Marraskuu on tosi kökkö, mutta pian tulee joulukuu, lumi ja se ihana tunnelma. Syksystä on helpompi selvitä, kun tiedostaa, että nurkan takana odottaa jo jotain paljon hauskempaa.
Lauantai-illan vietimme pitkästä aikaa poikain kanssa. Turistiin ja syötiin vähän iltapalaa (plus teetä ja punkkua). Oli kiva päivä kaikinpuolin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti