Elokuun satoa

Tällä kertaa ihan kirjaimellisesti. Pakkanen täyttyi mustikoista, kun Pete tuli eilen saaliineen kotiin. Mulla on niin ihanat mies ja appiukko, että he olivat keränneet mustikoiden lisäksi vielä kanttarelleja ison kasan. Sienet ovat yksi kulinaristinen rakkauteni.

Eilen oli muutenkin hyvä päivä. Olen saanut kunnolla otteen nyt työnhakemisesta. (Tietenkin gradun kustannuksella.) On todella vaikeaa rytmittää kaksi noin isoa (ja epämieluisaa) hommaa päällekkäin. Kummatkin olisivat tällä hetkellä enemmän kuin ajankohtaisia, jopa kiireellisiä. Onneksi tämä viikko on ollut hyvä.

Eilen kuulin myös varsinaisen ilouutisen. Äiti ja isä kutsuivat minut kanssaan lomamatkalle Pietariin! Jotakin hyötyä siis tästä "työttömyydestä": kukaan muu ei kuulemma ole viikolla vapaana kuin minä. :D Olen niin onnellinen, koska Pietari on kiehtonut matkakohteena jo pitkään. Uskonnonopettajan vinkkelistä siellä on todella paljon nähtävää ja onneksi vanhempani ovat yhtä lailla kiinnostuneita nähtävyyksistä ja kulttuurista. Meille tulee varmasti hieno reissu.

En ole vielä ihan sisäistänyt, että reissuun lähdetään jo tulevana sunnuntaina. Olen kaikkea muuta kuin spontaani ihminen, joten tällaiset yllättävät seikkailut eivät ole minulle ominaisia. Luultavasti viimeistään maanantai-aamuna Pietarista herätessä tajuan, että reissussa ollaan! ;) Turistivinkkejä otetaan mielellään vastaan!