Vuosi naimisissa

Meillä on tänään ensimmäinen hääpäivämme. Tasan vuosi sitten koimme aivan upean ja ihanan päivän, jota edelleen usein lämmöllä muistelen. Väkevimpänä muistona mieleen on jäänyt käveleminen alttarille isän käsipuolessa ja kaikkien rakkaiden ihmisten näkeminen kirkon penkissä. Koko vihkimessu jäi mieleen kauniina, lämminhenkisenä ja tunnelmallisena tilaisuutena. Tahdoimme rakastaa toisiamme kuolemaan saakka. Edelleen tahdon yhtä lailla.

Jokaisella ihmisellä on elämässään sekä hyviä että huonoja juttuja. Asioita, jotka ovat mallillaan ja niitä, joihin toivoisi muutosta tai kohennusta. Minun elämässäni yksi parhaista onnen lähteistä on se, että olen löytänyt itselleni sopivan kumppanin. Elämä on sen suhteen helppoa, ettei parisuhdettaan tarvitse jatkuvasti kyseenalaistaa. Siitä pitäisi muistaa olla useammin kiitollinen, eikä murehtia muita juttuja.

Hääpäiväksi osui hankalasti maanantai, joten vietimme treffi-iltaa jo lauantaina. Kuopiossa oli tapahtuma satamassa, joka sisälsi muun muassa yötivolin. Kävimme maailmanpyörässä (minä jalat tutisten) ihastelemassa kaupungin maisemia. Istuskelimme terassilla ja seurasimme ohikulkevia ihmisiä. Hauskaa, että Kuopiossa välillä järjestetään jotain ohjelmaa! Ilta huipentui hienoon ilotulitukseen, jota katselimme aitiopaikalta aallonmurtajan päästä.

Aika siirappista tekstiä, tiedän. :) En ole pohjimmiltani kovin romanttinen ihminen, mutta tällaiseen hääpäiväromantiikkaan minäkin kykenen! Onnea meille!