Minulla on tänään kampaaja! Tätä onnea on odotettu! Olen mestari kampaajakäyntien venyttämisessä, mutta nyt tuli tehtyä ennätys. Viimeksi olen käynyt joulukuussa. Latvat ei, ihme kyllä, ole vielä aivan törkyisinä kaksihaaraisista, mutta malli on muuten niin ylikasvanut, että sitä on todella vaikea laittaa nätisti. Jälleen kerran puntaroin sitä, haluanko säilyttää erittäin pitkät hiukset vai olisiko freesimpää leikata hieman lyhyempi ja muotoillumpi malli. Kasvatanko otsatukan kokonaan pitkäksi vai haluanko paksun sivuotsiksen? Näitä samoja kysymyksiä pohdin joka kerta kun kampaaja-aika on varattu. Olen parantumaton.
Ihana saada jotain piristystä tappavan tylsän arjen keskelle. Olen vielä muutaman viikon tässä ikävässä oravanpyörässä: jumitan kotona gradun parissa, vaikka haluaisin jo lennellä sosiaalisissa ympyröissä. Onneksi tähänkin on luvassa helpotusta viikonloppuna, kun lähden tyttöjen luokse Joensuuhun. Sunnuntaina menemme porukalla ystävämme pappisvihkimykseen Mikkeliin. Mahtavaa saada osallistua hänen tärkeään päiväänsä, mutta mitä ihmettä sellaiseen tilaisuuteen laitetaan päälle?!
Toivotaan, että aurinko jaksaisi ilahduttaa meitä ainakin viikonlopun yli!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti